Vuoden digitaalisin teko 2018

Vuoden digitaalisin teko 2018 -voittajat on valittu
 

Vuoden digitaaliset teot on valittu ensimmäistä kertaa. Palkinnot jaettiin Atea Focus -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 25.9.2018. Voitosta kilpaili kolme julkishallinnon ja kolme yrityssarjan ehdokasta, jotka kilpailun tuomaristo oli valinnut. Sarjojen voittajat valittiin kaikille avoimella äänestyksellä. Ääniä annettiin yhteensä 2057 kpl.

Julkishallinnon sarjassa yleisöäänestyksen voitti Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston metsäkonesimulaattori. Yrityssarjassa eniten ääniä sai ISS:n LuurISSa-mobiilisovellus.

Tunnelmia tapahtumasta voit katsoa galleriasta

Voittajat

Julkishallinto: Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston metsäkonesimulaattori

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston eli POKEn opiskelijat ovat voineet harjoitella metsäkoneen käyttöä opetussimulaattorin ja VR-lasien avulla vuodesta 2018 lähtien.

"On hienoa päästä näyttämään, että panostamme opetuksen kehittämiseen teknologian avulla. Vuoden digitaalisin teko -kilpailun voitto auttaa meitä olemaan alan pioneeri jatkossakin", POKEn it-tukihenkilö Petteri Heimonen sanoo.

Yritykset: ISS:n LuurISSa-sovellus

LuurISSa-mobiilisovellus on tarkoitettu turvallisuushavaintojen raportointiin kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS:n työntekijöille.

"Tuntuu hyvältä saada tunnustusta. Turvallisuus on yhteinen asiamme. Se on tärkeää sekä meille että asiakkaillemme ja uskon, että olemme aidosti pystyneet edistämään sitä sovelluksemme avulla", ISS:n ratkaisuarkkitehti Lauri Pihlajasalo sanoo.

FINALISTIT: JULKISHALLINTO

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto - Metsäkonesimulaattori ja virtuaalilasit

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE:ssa päätettiin varmistaa metsäkoneen kuljettajien ammattitaito ottamalla avuksi virtuaalitodellisuus. Nyt Saarijärven Tarvaalassa käytetään Ponssen metsäkonesimulaattoria ja virtuaalilaseja. Simulaattori opettaa opiskelijoille kaikki työvaiheet työmaan aloituksesta lähtien. Virtuaalilasit päässään opiskelija saa tuntuman metsäkoneen käyttöön. Hankkeen kehittämistyössä on mukana kymmenkunta paikallista ja valtakunnallista yhteistyöyritystä, kuten Ponsse, Cargotec ja Valtra.

Tuomariston perustelut

Tämä on hieno esimerkki innovaatioiden tärkeydestä opetusmetodien kehittämisessä. Hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti uutta teknologiaa ja tehdään fiksusti yritysyhteistyötä. Virtuaalilasit antavat kaikille mahdollisuuden oppia ja lähteä sitten turvallisesti harjoittelemaan oikean metsäkoneen puikkoihin.

X

Tulevaisuuden metsäkonekuljettajat oppivat ammattiin pelaamalla

Äänekoskella metsäkonekuljettajiksi ja metallialalle opiskelevat harjoittelevat tulevaa ammattiaan tuliterien simulaattoreiden avulla. Koulutus ja työelämä hyödyntävät tulevaisuudessa virtuaalitodellisuutta yhä enemmän ja enemmän.

Tuulilasin toisella puolella möllöttää tavallinen suomalainen metsä. Kuljettaja ajaa metsäkoneen puun viereen, ohjaa harvesteripään rungolle ja antaa ketjusahan laulaa. Puu kaatuu toivotusti punaisen hologrammin osoittamalle alueelle.

Seuraavan puun kanssa ei mene yhtä hyvin. Se kellahtaa maahan väärin ja vaurioittaa samalla useita taimia. Mutta ei haittaa, sillä kyseessä on simulaatio.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston eli POKEn opiskelijat ovat voineet harjoitella metsäkoneen käyttöä opetussimulaattorin ja VR-lasien avulla vuodesta 2018 lähtien.

Oppilaat hakevat virheetöntä suoritusta

Simulaattori vastaa ohjaukseltaan täydellisesti aitoa metsäkonetta. Ainoastaan maastossa etenemisen aiheuttamaa liikettä ei pystytä koulussa simuloimaan.

”Simulaattorilla pelaaminen selvästi innostaa opiskelijoita. Osalle heistä ei riitä tehtävistä läpi pääseminen, vaan he haluavat virheettömän suorituksen”, POKEn järjestelmäasiantuntija Pekka Ouli kertoo.

Simulaattorin tehtävänä ei ole korvata ajotunteja oikealla metsäkoneella, vaan harjoitella perusteet kuntoon ennen tositoimiin ryhtymistä.

”Metsäkoneen ajaminen on hyvin motorista hommaa. Simulaattoriharjoittelussa ohjaamo tulee tutuksi ja opiskelijoiden peruskoordinaatio kehittyy.”

Metsäkonesimulaattorin avulla oikean ajoneuvon ohjaus tulee tutuksi helposti ja turvallisesti.

Koululla on myös hitsaussimulaattori

Pekka Ouli arvioi, että POKEn tapa hyödyntää samaan aikaan sekä simulaattoria että VR-laseja koulutuksessa on ensimmäisiä Suomessa. Simulaattorikoulutukseen hän kertoo törmänneensä aiemmin Tikkakoskella puolustusvoimien hävittäjälentäjäkoulutuksessa vieraillessaan.

Uudistukset eivät rajoitu POKEssa vain metsäkonekuljettajakoulutukseen, vaan viime vuoden aikana ammattikoulu on ottanut käyttöön myös metallialan opiskelijoille tarkoitetun VR-hitsaussimulaattorin.

Oppilaitos kehittää Microsoftin Mixed Reality -lasien avulla myös metsäkoneiden huoltoa. Laitteen kuljettaja pystyy tekemään osan huoltotoimenpiteistä itse, kun ottaa MR-lasien avulla etäyhteyden mekaanikkoon. Lasien kautta mekaanikko näkee saman kuin kuljettaja ja voi ohjata huoltoa puhelimitse. Samalla hän voi tehdä merkintöjä kuljettajan näkökenttään, jos kuljettaja ei tiedä, mistä tietty osa löytyy.

”MR-lasit tuovat myös koulutukseen aivan uusia ulottuvuuksia. Sovelluksen avulla voimme kouluttaa huoltotehtäviin tarvittaessa vaikkapa Brasiliaan”, Ouli kertoo.

Kaikki POKEn hankkeet ovat edellyttäneet tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Ouli laskeskelee, että yhteensä yrityksiä on ollut mukana kymmenkunta.

”On erityisen hienoa, että suomalaiset yritykset on keskeisesti olleet mukana kehittämässä virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä koulutuksessa. Tämä ala varmasti kasvaa tulevaisuudessa.”

Tuomariston perustelut

”Tämä on hieno esimerkki innovaatioiden tärkeydestä opetusmetodien kehittämisessä. Hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti uutta teknologiaa ja tehdään fiksusti yritysyhteistyötä. Virtuaalilasit antavat kaikille mahdollisuuden oppia ja lähteä sitten turvallisesti harjoittelemaan oikean metsäkoneen puikkoihin.”

Sulje
Lue lisää Äänestä

Riveria - Digitaalinen työkirja

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria on ottanut käyttöön digitaalisen työkirjan. Sen avulla opiskelija voi rakentaa oman yksilöllisen opintopolkunsa. Työkirjaan kirjataan tutkintoon kuuluva opetus ja tehtävät, ja opiskelija raportoi työnsä opettajille. Digitaalisen työkirjan ansiosta opiskelijat voivat edetä opinnoissaan yksilöllisesti ja nähdä oman etenemisensä reaaliaikaisena grafiikkana.

Tuomariston perustelut

Opiskelijat saavat kulkea oman yksilöllisen polkunsa ja tehdä siitä omannäköisensä. Omaa etenemistä voi koko ajan seurata tehokkaasti. Oppimispolun visuaalisuus ja henkilökohtaisuus parantavat myös opiskelumotivaatiota. Tästä hankkeesta on varmasti monilla muillakin opittavaa.

X

Digitaalinen työkirja tukee yksilöllistä oppimista ammattikoulussa

Pohjois-Karjalan Riverian yli 17 000 opiskelijaa voivat uuden raportointityökalun avulla edistää joustavasti opintojaan niin koulussa, työharjoittelussa kuin harrastustenkin parissa – ja aivan omassa tahdissaan.

Autoalan opiskelija asentaa vetokoukkua autoon työharjoittelussa. Ensin irtoaa takapuskuri. Opiskelija ottaa kuvan irrotetusta puskurista ja lähettää sen ammattioppilaitoksensa opettajalle. Tämä tarkistaa kuvasta, että puskuri on irrotettu oikein ja suojattu sen jälkeen asianmukaisesti. Myös työpisteen on näytettävä ammattimaisen siistiltä.

Jos kaikki on mennyt nappiin, oppilaalle aukeaa seuraava tehtävä Riverian ammattikoulun digitaalisesta työkirjasta. Jos taas harjoitus ei ensimmäisellä kerralla onnistu, oppilas yrittää uudestaan.

Ammatillista koulutusta Pohjois-Karjalassa tarjoava Riveria otti digitaalisen työkirjan käyttöön ensin Valtimon metsäkoneoppilaitoksessa vuonna 2014.

Digitaalisen teknologian opetuskäytön kehittäjän Teemu Tiaisen mukaan työkirja mahdollistaa entistä yksilöllisemmän opetuksen.

“Aina on ollut sekä nopeasti että hitaasti opinnoissaan eteneviä opiskelijoita. Opetuksen rytmittäminen on ollut tasapainoilua näiden kahden välillä. Liian hitaalla tahdilla nopeimmat oppijat pitkästyvät, ja liian nopealla tahdilla hitaimmat putoavat kärryiltä. Digitaalinen työkirja mahdollistaa etenemisen omaan tahtiin.”

Käyttöön koko Pohjois-Karjalassa

Sana Valtimon metsäkoneoppilaitoksen työkirjasta kantautui seuraavaksi Joensuuhun autoalan koulutukseen, jossa Teemu Tiainen toimi tuolloin opettajana.

”Tajusimme, että työkalu sopii myös meille täydellisesti. Haimme Opetushallitukselta rahoitusta teknologian pilotointiin parhaimpien toimintamallien löytämiseksi.”

Digitaalisen teknologian opetuskäytön kehittäjä Teemu Tianen ja verkkopedagogiikan asiantuntija Ilkka Eronen pitävät huolen, että Riverian opiskelijoilla on parhaat mahdolliset puitteet kehittyä tulevaisuuden ammattilaisiksi.

Pilotointia laajennettiin alkuvuodesta 2018 monelle muullekin alalle ja digitaalinen työkirja pystytään tarvittaessa ottamaan käyttöön koko Riveriassa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tiainen kertoo, ettei mitään ehdotonta aikataulua työkirjaan siirtymiseksi tulla asettamaan.

”Odotamme, että opettajat ottavat omatoimisesti uudet työvälineet käyttöön kullekin alalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Heille pitää jäädä tilaa pedagogian suunnittelemiseen.”

Koulutusreformia sarvista

Niin digitaalisuuden edistäminen kuin ammatillisen koulutuksen uudistaminenkin kuuluvat Suomen nykyisen hallituksen kärkihankkeisiin. Tavoitteena on lisätä työssä oppimista ja korostaa käytäntöä, jossa opinnoissa voi edetä ennen kaikkea osoittamalla osaamisensa – ei niinkään tiettyjä tuntimääriä suorittamalla.

Tiaisen mukaan Riveriassa käyttöön otettu raportointityökalu sujuvoittaa yhteistyötä myös harjoittelupaikkoja tarjoavien työnantajien kanssa.

”Voimme antaa heillekin näkymän oppilaan työkirjaan. Kun työnantajakin on vahvistanut opiskelijan tekemät hommat, digitaalista työkirjaa voidaan käyttää myös työnäytteenä tulevia työpaikkoja hakiessa.”

Tuomariston perustelut

”Opiskelijat saavat kulkea oman yksilöllisen polkunsa ja tehdä siitä omannäköisensä. Omaa etenemistä voi koko ajan seurata tehokkaasti. Oppimispolun visuaalisuus ja henkilökohtaisuus parantavat myös opiskelumotivaatiota. Tästä hankkeesta on varmasti monilla muillakin opittavaa.”

Sulje
Lue lisää Äänestä

Nilakan virtuaalikirjasto

Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon kuntien muodostama Nilakan virtuaalikirjasto tuo henkilökohtaisen asiakaspalvelun digitaalisessa muodossa kirjastoihin, joissa ei ole henkilökuntaa. Hanke on laajentanut kirjastojen käyttöä henkilöstöttömän ajan ulkopuolelle. Samalla kirjastojen henkilökunta on verkostoitunut entistä laajemmin, mikä on lisännyt ajatustenvaihtoa, helpottanut työtehtävien jakamista tai vaikkapa sijaisten hankkimista. Vastaavaa kuntien välistä digitaalista asiakaspalvelua ei tiedettävästi ole muualla Suomessa.

Tuomariston perustelut

Tämä hanke osoittaa, miten teknologiaa hyödyntämällä palveluita voidaan kehittää Suomen jokaiseen niemeen ja nokkaan. Kirjastopalvelut ovat olennainen osa suomalaista sivistys- ja koulutusyhteiskuntaa, ja niiden elinvoimasta tulee pitää huolta. Tämä on myös hieno esimerkki kuntien välisestä yhteistyöstä. Rohkeasti kokeilemalla ja pienilläkin muutoksilla kautta kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi asukkaidensa arkeen.

X

Virtuaalikirjasto mahdollistaa kuntarajat ylittävän asiakaspalvelun

Nilakkajärven neljän ympäryskunnan kirjastoyhteistyö on saanut ihmiset käyttämään kirjaston palveluja entistä enemmän. Virtuaalikirjasto on tuonut mahdolliseksi myös etäasiakaspalvelun chatin kautta.

Savon sydämessä sijaitsevan Nilakkajärven ympäryskuntien kirjastonjohtajat ja lautakuntien puheenjohtajat sekä Keiteleen sivistysjohtaja kokoontuivat vuonna 2014 Keiteleen kunnantalolle pohtimaan, miten kirjastotoimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa.

Lähtöasetelma ei ollut paras mahdollinen. Kaikkien neljän kunnan – Keiteleen, Vesannon, Pielaveden ja Tervon – asukasluvut olivat laskussa ja budjetit pienenemään päin. Niukkojen resurssien takia palveluja oli kehitettävä kuntarajat ylittävän yhteistyön ja uuden digiosaamisen keinoin.

Kokouksessa päätimme ottaa käyttöön kirjastoihin omatoimiajan, eli niihin pääsee sisään kirjastokortilla ja PIN-koodilla, vaikka henkilökuntaa ei olisi paikalla. Seuraavan kahden vuoden aikana avasimme omatoimikirjastot kaikkiin neljään kuntaan. Kaikki Nilakan kirjastot kuuluvat Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakkoon”, Keiteleen kirjastonjohtaja Sirpa Tyni kertoo.

Omatoimikirjastot mahdollistavat aukioloaikojen pidentämisen ilman henkilöstön lisäämistä. Yhdellä kirjastokortilla ja koodilla pääsee yhdeksään Ylä-Savon kunnan kirjastoon.

Kirjastojen käyttö nousuun

Omatoimikirjastot mahdollistavat aukioloaikojen pidentämisen ilman henkilöstön lisäämistä. Hyöty näkyi nopeasti kävijämäärien kasvuna. Nyt samalla kortilla ja koodilla pääsee yhdeksään Ylä-Savon kunnan kirjastoon.

”Suurin lisäys on tapahtunut Tervon alueella, jossa kävijöitä on jopa 26 prosenttia enemmän kuin omatoimikirjaston avaamista edeltävänä vuonna. Meillä Keiteleellä kasvu on 9 prosenttia”, Tyni kertoo.

Vuonna 2017 omatoimikirjastoja kehitettiin entisestään ottamalla käyttöön virtuaalinen asiakaspalvelu. Kun yhdessä kuntaverkon kirjastossa on virkailija, hän voi palvella myös muiden kirjastojen asiakkaita yhteisen chatin avulla.

”Asiakkaat saattavat kysyä mitä tahansa maan ja taivaan välillä. Keiteleellä minulta on kysytty naapurikunnan perustamisvuotta. Useimmiten kysymykset tietenkin koskevat kirjastojen aineistoja.”

Muutosvastarinta muuttui hyväksynnäksi

Sirpa Tynin mukaan ensireaktiot kirjastopalvelujen digiuudistuksiin eivät olleet pelkästään positiivisia.

”Aluksi osa kuntalaisista ihmetteli kauhuissaan, kuinka uskallamme päästää ihmisiä sisään, vaikka henkilökuntaa ei olisi paikalla. Vastasimme, että luotammehan me sinuunkin.”

Pahimmilta ongelmilta on Keiteleelläkin vältytty ja muutamista häiriötapauksista on selvitty puhumalla. Ajan kuluessa konservatiivisimmatkin lukutoukat ovat heltyneet uudistuksille.

”Nykyään monet vakioasiakkaat, jotka suhtautuivat epäilevästi uudistuksiin, ovat tulleet pyytämään omat PIN-koodit.”

Tuomariston perustelut

”Tämä hanke osoittaa, miten teknologiaa hyödyntämällä palveluita voidaan kehittää Suomen jokaiseen niemeen ja nokkaan. Kirjastopalvelut ovat olennainen osa suomalaista sivistys- ja koulutusyhteiskuntaa, ja niiden elinvoimasta tulee pitää huolta. Tämä on myös hieno esimerkki kuntien välisestä yhteistyöstä. Rohkeasti kokeilemalla ja pienilläkin muutoksilla kautta kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi asukkaidensa arkeen.”

Sulje
Lue lisää Äänestä

FINALISTIT: YRITYKSET

Bolt.Works Oy - Bolt.Works-mobiilipalvelu

Bolt.Works on mobiilipalvelu, joka uudistaa rakennusalan laatuvaatimuksia ja rekrytointiprosesseja. Asiakkaat voivat valita palvelusta mieleisensä työntekijän, joka puolestaan voi vahvistaa työtehtävänsä vaikka saman tien. Mahdollisuus kommentoida ja vertailla työntekijöitä tuo toimintaan läpinäkyvyyttä, ja myös viranomaisten on helppo seurata töiden lainalaisuutta. Mobiilipalvelu vähentää manuaalista työtä ja ehkäisee harmaata taloutta.

Tuomariston perustelut

Tämä palvelu yhdistää tehokkaasti asiakkaat, työn ja työntekijän. Boltissa osaaminen nousee keskeiseksi valintakriteeriksi, mikä parhaimmillaan voi parantaa suomalaisen rakentamisen laatua ja tasoa. Bolt yhdistää toimijoita arvoketjun eri osista ja lisää kokonaistuottavuutta. Palvelu on hyvä ratkaisu sekä rakennusalan työntekijöille että asiakkaille yhteiskunnassa, jossa ihmiset etsivät uudenlaisia ratkaisuja.

X

Boltin sähköinen tuntikirjaus ja luotettavuus nopeuttavat sähköasentaja Jani Ilvosen työtä.

Rakennusalan vuokratyövoiman uudet tuulet – ammattitaito läpinäkyväksi

Työtarjoukset, tuntikortit ja tehdyn työn laadun arvioinnit löytyvät nyt yhdestä paikasta – myös sähköasentaja Jani Ilvosen omasta taskusta. Bolt.Works-sovelluksella rakennusalan osaajat ja työnantajat löytävät toisensa ilman välikäsiä.

Bolt.Works on työvoimavuokrauksen mobiilisovellus, joka keskittää kaikki työsuhteen osa-alueet samaan paikkaan – puhelimeen. Välikäsiä ja papereiden pyörittämistä karsimalla työ ja tekijä kohtaavat toisensa nyt entistä nopeammin.

Sähköasentaja Jani Ilvonen kertoo, että tehdystä työstä saa myös arvostelun ja palautteen. Kunkin työntekijän saama palaute on myös kaikkien niiden yritysten nähtävillä, jotka tällä sovelluksella työntekijöitä hakevat.

”Arviot ovat rehellisiä ja pohjautuvat aidosti työn laatuun – eivät siihen, kenen kaveri on ja mihin sisäpiiriin kuuluu”, Ilvonen sanoo.

Boltin käyttäjäksi on rekisteröitynyt jo yli 1800 työnantajaa ja 7000 työmiestä. Erityisesti sähköisen tuntikirjausominaisuuden lanseeraaminen aiheutti piikin käyttäjämäärissä. Se houkutteli myös Ilvosen Boltin pariin.

”Ennen piti etsiä autosta paperilappuja ja sitten haeskella työmaalta kuittauksia niihin. Nyt tuntikirjaukset voi lähettää sähköisenä suoraan asiakasyrityksille. Aiemmin puolen tunnin homma hoituu nyt viidessä minuutissa – omalla puhelimella.”

Epäluulot ja epäselvyydet hälvenevät

Rakennusalalla monet suhtautuvat ennakkoluuloisesti vuokratyöhön. Ilvosen mielestä Bolt on myönteinen suunnannäyttäjä. Kaikesta tekemisestä jää jälki. Kun toiminta on systemaattista ja läpinäkyvää, myös viranomaisten on helppo seurata töiden lainalaisuutta.

”Toiminnan läpinäkyvyys sekä ammattimaisuuden ja työn laadun korostaminen hälventävät käsityksiä siitä, että vuokratöissä työt loppuisivat kesken, alkaisivat milloin sattuu, tai että työvoima olisi epäluotettavaa ja epäpätevää”, Iivonen toteaa.

Tilausvahvistukset työkeikoista tulevat parhaimmillaan muutamassa minuutissa, ja ammattilaiset saadaan työmaille tunneissa. Boltin kustannustehokkuus tarjoaakin työntekijöille paremman tuntipalkan.

”Tavoitteenamme on moninkertaistaa Boltin käyttäjämäärä ja liikevaihto – ja muuttaa rakennusalaa kokonaisuudessaan!”

Ilvoselle Bolt on tarjonnut niin paljon töitä, ettei yhtäkään toimetonta päivää ole osunut kohdalle.

”Pätkätyöt ovat alalla yleisiä, mutta Boltin kautta niitä saa näppärästi. Boltilla keikkatöiden hankkiminen on helpompaa kuin pimeiden töiden tekeminen.”

”Boltin etu verrattuna muihin sovelluksiin on myös siinä, että se toimii. Sovellus ei koskaan kaadu niin, että menetän syöttämäni tiedot ja joudun aloittamaan alusta. Jotkut kollegat ovat jopa kateellisia siitä, etteivät saa itse valita käyttämäänsä järjestelmää – työnantaja on heille sen valinnut, eikä se ole ollut Bolt”, Ilvonen kertoo virnistäen.

Hänen mukaansa Bolt on hyvä sovellus selkeydenkin takia.

”Ihmisten käsialoissa on paljon eroja, joten sovelluksen ansiosta vältytään turhilta arvailuilta ja tulkintavirheiltä.”

Boltin vaikutus työvoimavuokraukseen on samankaltainen kuin verkkokaupoilla kivijalkabisnekseen.

Laadusta ensisijainen kriteeri

Bolt.Works Oy:n kehitysjohtaja Timo Hakkarainen sai älynväläyksen Boltista lenkkipolulla, ja yhdisti voimansa idean jatkokehittelyyn yrityksen toimitusjohtajan Tommi Hämäläisen kanssa. He halusivat sovelluksen, joka tuo työvoimavuokrauksen keskiöön korkealaatuisen työn, osaamisen ja asiakasarvioinnit. Kyvykästä työvoimaa tarjoamalla koko rakennusalan taso kohenee.

”CV-formaatti on vanhentunut. Oli siis keksittävä keino saada tekijöiden ammattitaito esiin tarpeeksi konkreettisesti työnantajille, ja niin, että se hälventää alalla vallitsevaa epäluottamusta henkilöstön osaamiseen”, Hakkarainen kertoo.

Sovellukseen rekisteröityneet työmiehet käyvät läpi tarkan seulan, jossa muun muassa aiemmat referenssit ja saatu palaute tarkistetaan.

”Esimerkiksi suoraan ammattikoulusta valmistunut työntekijä voi olla alkuun alakynnessä. Haluamme kuitenkin aina varmistaa työntekijän osaamisen tason ja laadun, ja saadessaan töistä hyviä arviointeja Boltin käyttäjän luokitus nousee.”

Kun laatu on työntekijän valinnan tärkeimpiä kriteereitä, töitä saavat ne, jotka niitä aiempien näyttöjen perusteella myös ansaitsevat.

”Työkeikkojen saaminen ei määräydy kylmästi pelkän tuntihinnan perusteella. Ihmisten yhteistyötaidoissa, kommunikoinnissa ja työn jäljessä on valtavia eroja, ja Bolt nostaa esille parhaimmiston”, Hakkarainen sanoo.

Kynsien pureskelusta katse tulevaan

Rakennusala on yhä hyvin perinteinen, joten Boltin lanseeraus ja vastaanotto aiheuttivat stressiä myös sen kehittäjille.

”Kyllä meillä oli kynnet aika syötyinä. Huoli oli kuitenkin turha, sillä olemme saaneet sovelluksesta paljon kiitosta”, Hakkarainen kertoo.

Hän uskoo rakennusalan olevan teknologisen kynnyksen äärellä, jonka yli astuttuaan toimiala kehittyy suurin harppauksin. Tekoälyn ja koneoppimisen kehittäminen ovat keskiössä, kun Bolt automatisoi erilaisia työllistymiseen liittyviä prosesseja. Alalla on menossa myös sukupolvenvaihdos, joka tuo työmaille lisää monikanavaisuudesta kiinnostuneita nuoria ammattilaisia.

”Olemme vasta alussa. Tekemistä riittää edelleen, mutta työtä tehdessä opimme koko ajan lisää. Tavoitteenamme on moninkertaistaa Boltin käyttäjämäärä ja liikevaihto – ja muuttaa rakennusalaa kokonaisuudessaan!”

Tuomariston perustelut

Tämä palvelu yhdistää tehokkaasti asiakkaat, työn ja työntekijän. Boltissa osaaminen nousee keskeiseksi valintakriteeriksi, mikä parhaimmillaan se voi myös parantaa suomalaisen rakentamisen laatua ja tasoa. Bolt yhdistää toimijoita arvoketjun eri osista ja lisää kokonaistuottavuutta. Palvelu on hyvä ratkaisu sekä rakennusalan työntekijöille että asiakkaille yhteiskunnassa, jossa ihmiset etsivät uudenlaisia ratkaisuja.

Sulje
Lue lisää Äänestä

ISS Palvelut Oy - LuurISSa-mobiilisovellus

Kiinteistöpalvelyritys ISS:n LuurISSa-mobiilisovelluksella yhtiön henkilöstö voi välittömästi raportoida työssään havaitsemansa turvallisuusongelman tai -riskit. Näin epäkohtiin päästään puuttumaan ennen kuin ne aiheuttavat tapaturmia tai onnettomuuksia. Kahden ensimmäisen viikon aikana sovellus ladattiin 1 145 kertaa, ja tänä aikana turvallisuushavaintoja tehtiin lähes 800. Turvallisuushavainnot vähentävät tapaturmia tutkitusti.

Tuomariston perustelut

LuurISSa tekee jokaisesta ISS:n silmäparista merkityksellisen. Sovellus on suunniteltu vain yhteen tarkoitukseen, mikä tekee siitä yksinkertaisen ja helpon käyttää. Mobiilissa havainnoistaan voi raportoida saman tien ja missä tahansa. LuurISSa muuttaa turvallisuusasioihin suhtautumista ja viestii tehokkaasti jokaisen yksilön roolia yhteisen turvallisuuden ylläpitämisessä.

X

LuurISSa muuttaa ohimennen tehdyt turvallisuushavainnot aktiiviseksi vaikuttamiseksi, kertoo ISS:n palvelupäällikkö Anniina Haapalahti.

Turvallisempaan työympäristöön – havainnot kännykällä suoraan eteenpäin

Hätäuloskäynnin varrelle on ilmestynyt jäätelöallas, eli sijoittelu vaikuttaa hankalalta. Olisivatko jäätelöt tiellä hätätilanteessa? ISS:n palvelupäällikkö Anniina Haapalahden havainto lähtee LuurISSa-sovelluksesta kohteen esimiehelle muutamalla kosketusnäytön hipaisulla.

LuurISSa-mobiilisovellus on tarkoitettu turvallisuushavaintojen raportointiin kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS:n työntekijöille. Sovelluksen suoraviivaisuus ja helppokäyttöisyys madalsivat yrityksen palvelupäällikön Anniina Haapalahden kynnystä havainnoista ilmoittamiseen.

”Työympäristön turvallisuusriskeille tulee usein sokeaksi, ja niitä selittää omalla toiminnallaan. Moni syyttää kompuroinnistaan omaa huolimattomuuttaan, eikä kehtaa ilmoittaa epäsiisteistä verkkokaapelivyyhdeistä lattialla. Tosiasiassa jokainen havainto on askel kohti kaikille turvallisempaa työympäristöä. Jos itse kompastuu, samoin käy todennäköisesti muillekin”, Haapalahti arvioi.

Turvallisuusrypyt oikaistu hyvin

Yrityksen vahvan turvallisuuskulttuurin ansiosta ympäristön havainnoiminen on ollut Haapalahdelle rutiinia aiemminkin, mutta LuurISSa ravisteli vanhoja tottumuksia ja loi uusia tapoja. Sovellus moninkertaisti hänen tekemiensä havaintojen määrän ¬– kuin huomaamatta.

”Harva etsii erikseen kynän ja paperilomakkeita ohimennen tehtyjä turvallisuushuomioita varten, mutta puhelin on usein jo valmiiksi kädessä. Myös kuvien liittäminen mukaan on tehokas lisä, sillä kuva on monesti täsmällisempi kuin yksikään kirjallinen selostus.”

Haapalahti kertoo tekevänsä välillä kohdekierroksia pelkästään havainnointia varten. Ympäristöä pitää hänestä tarkkailla jatkuvasti, vaikka se ennalta tuntuisi kuinka turvalliselta.

”Kerran havaitsin eräässä erittäin esimerkillisessä kohteessa 11 potentiaalista turvallisuusongelmaa.”

Haapalahti on tyytyväinen hänen raportoimiensa havaintojen vastaanottoon.

”Jokaiseen havaintooni reagoidaan, ja mahdolliset turvallisuusrypyt oikaistaan menestyksekkäästi onnettomuuksien ehkäisemiseksi.”

Tapaturmien määrä laski heti

LuurISSa-sovelluksen kautta turvallisuushavaintoja on raportoitu yli tuhat kuukaudessa. ISS:n tietohallintojohtaja Eija Aspelin kertoo, että moninainen toimiala kirvoittaa luonnollisesti monipuolisia havaintoja.

”Ilmoituksia on tehty sotkuisista sähköjohdoista aina etupihalla partioivaan aggressiiviseen lokkiin, esteellisiin poistumisteihin ja wc-paperitelineen teräviin reunuksiin saakka”, Aspelin kertoo.

ISS:n ratkaisuarkkitehti Lauri Pihlajasalo lisää, että yhtäkään ilmoitusta ei ohiteta olankohautuksella. Mitä enemmän turvallisuuteen kiinnitetään huomiota, sitä vähemmän tapaturmia tulee.

”On ilahduttavaa, että turvallisen työympäristön ylläpitäminen ei ole ylimääräinen ponnistus.”

”Sovelluksella vältämme intranetin linkkiviidakot ja aikaa vievän hallinnoimisen. Tapaturmien ehkäisystä tuli välitöntä, kun turvallisuusriskeihin voi tarttua viivyttelemättä. Ei tarvita paperilomakkeita ja niiden pohjalta sovittuja erillisiä palavereita”, Pihlajasalo sanoo ja lisää:

”LuurISSa-sovellus ja turvallisuushavaintojen tärkeyden rummutus ovat puolittaneet LTI-tapaturmalukumme, joka vielä viime vuonna oli 17,8.”

ISS:n työntekijöiden tavoitteena on neljä turvallisuushavaintoa vuodessa. Sovelluksella niitä tekee huomaamattaan moninkertaisia määriä, kertoo ISS:n palvelupäällikkö Anniina Haapalahti.

Pidä kaiteesta kiinni -korvamato

Pihlajasalon mukaan LuurISSa on enemmän kuin vain yksi sovellus: kasvavaan alustaan rakennetaan jatkuvasti lisää moduuleita.

Tulevaisuudessa sovellusta laajennetaan myös turvallisuushavaintojen ulkopuolelle. Jatkossa esimerkiksi siivooja voi sovelluksesta tarkistaa kohteeseen sovitun palvelukuvauksen: mitkä paikat on siivottava, mitkä tasot pyyhittävä ja kuinka monta kertaa päivässä.

Aspelinin mukaan ISS:n työntekijät ovat omaksuneet LuurISSa-sovelluksen jopa hämmästyttävän helposti saumattomaksi osaksi arkeaan kaikilla toimialoilla – olipa kyseessä ravintolatyöntekijä, aulapalvelija tai siivooja.

”Sovellus vastasi selkeästi tarpeeseen tavalla, joka miellytti kaikkia.”

Suuremmaksi haasteeksi osoittautui sovelluksen ja laitteiden koon optimointi. Laitteen piti olla riittävän iso, mutta tarpeeksi pieni ollakseen kätevä kenttätöissä ja mahtuakseen kuitenkin taskuun.

”Ei työntekijä tohdi kuljetella tablettia mukanaan kentällä, ja taas pienenpienten ikonien tökkiminen etusormella voi olla raivostuttavaa. Myös yksinkertaisuus oli tärkeä kriteeri: jos uuden teknologian opettelu on liian vaativaa, sen käyttö helposti jää”, Pihlajasalo kertoo.

LuurISSa syntyi toiveesta tehdä näppärästi laadunseurantaa ja laatuarviointeja asiakaskohteissa. Sovelluksesta tuli kuitenkin koko ISS-työkulttuuria muuttava elementti.

”On ilahduttavaa, että turvallisen työympäristön ylläpitäminen ei ole ylimääräinen ponnistus. Turvallisuusasiat ovat yhä tuntuvammin mukana joka hetki ja joka paikassa. Rappusissakin päässä soi taustalla tasainen ‘pidä kaiteesta kiinni’ -korvamato”, Aspelin kertoo.

Tuomariston perustelut

Tämä sovellus tekee jokaisesta silmäparista merkityksellisen. Tehty vain yhteen tarkoitukseen, mikä tekee siitä yksinkertaisen ja helpon. LuurISSa muuttaa turvallisuusasioihin suhtautumista ja viestii tehokkaasti jokaisen yksilön vastuuta yhteisestä turvallisuudesta. Mobiilisovelluksen avulla raportointi sujuu saman tien.

Sulje
Lue lisää Äänestä

MHG Systems Oy - Wuudis

Moni metsänomistaja kokee, että omat tiedot ja taidot eivät riitä. Wuudis-palvelu tarjoaa sekä uusille että kokeneille metsänomistajille työkalun, jonka avulla he voivat yhdistää voimansa ja tietonsa metsien hoidosta ja myynnistä. Wuudis kerää eri datalähteet yhdelle alustalle ja tuo yhteen eri sidosryhmät.

Tuomariston perustelut

Wuudis luo uudenlaisen yhteisön, jossa ihmiset hyötyvät toistensa taidoista ja tiedoista. Palvelu vastaa todelliseen tarpeeseen, sillä Suomi on täynnä metsänomistajia, joilla on hyvin erilaisia kykyjä hoitaa metsäomaisuuttaan. Tästä teknologiasta hyötyvät sekä yksittäiset metsänomistajat että metsäyhtiöt – ja samalla koko kansantalous.

X

Wuudis tekee metsäomaisuuden hallinnasta suoraviivaista ja joustavaa, kertoo metsänomistaja ja erikoistutkija Kalle Karttunen.

Metsänhoidon digitaalinen ulottuvuus: kuutiot kulkevat taskussa

Metsänomistaja Kalle Karttunen pystyy suunnittelemaan metsänsä hoitotyöt ja hakkuut kotisohvalta käsin. Eri datalähteitä yhteen kokoava Wuudis-palvelu helpottaa hänestä niin kokeneita kuin aivan aloitteleviakin metsänomistajia.

Myös metsäala on siirtymässä vahvasti paperien pyörittämisestä digitaalisiin ratkaisuihin. Mikkeliläisellä metsänomistajalla ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston erikoistutkijalla Kalle Karttusellakin kulkee taskussa Wuudis-palvelu.

”Olen hoitanut metsätilojani yli 15 vuotta, joten haluan uskoa osaavani jo jotain. Innostuin kuitenkin Wuudiksesta heti sen lanseerausvaiheessa, sillä se toi mukanaan uudenlaisia arkirutiineja ja kiintoisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.”

Digitaalisen, eri datalähteitä yhteen kokoavan Wuudis-palvelun avulla metsäomaisuuden hoito ja hallinta helpottuvat.

”Esimerkiksi hakkuiden suunnittelu tai ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on Wuudiksen reaaliaikaisten ja metsäkohtaisten tietojen ansiosta helppoa. Perinteisen maksullisen metsäsuunnitelman tekokaan ei ole enää välttämätöntä, kun oman metsän tietoja voi päivittää ja muokata vaikkapa kotisohvalta.”

Wuudis kertoo metsän arvon kuutioiden ohella selkeästi euroina. Palvelu neuvoo myös tarpeellisista hoitotöistä ja niiden kiireellisyydestä sekä arvioi, paljonko vaikkapa harvennuksen tai taimikonhoidon teettäminen maksaa.

Valinnanvapautta lisää sähköinen markkinapaikka, jonka kautta eri palveluita ja tarjouspyyntöjä voi kilpailuttaa.

”Metsänomistajien kokemus ja tietämys saattavat vaihdella nollasta monen sukupolven tietotaitoon. Wuudis-palvelusta on hyötyä kaikenlaisille käyttäjille. Se on helpottanut omaakin toimintaani siinä määrin, että olen kiinnostunut jopa kasvattamaan metsäomaisuuttani”, Karttunen summaa.

Avointa tietoa kaikkien saatavilla

Aikaisemmin vain maksua vastaan saatavasta metsätiedosta on Wuudiksen ansiosta tullut avointa ja puolueetonta.

”Tieto on valtaa, ja sillä voi tehdä bisnestä. Wuudiksen toiminta on läpinäkyvää ja korostaa kilpailuttamisen merkitystä.”

Wuudiksen käyttäjä saa digiportaalin kautta avoimen, standardoidun metsätiedon suoraan hyppysiinsä. Metsätuhot voi raportoida viranomaisille, ja huonokin suunnistaja pysyy pois naapurin alueelta paikannus- ja karttaominaisuuksien avulla.

Metsäyrittäjä voi paperisen selvityksen sijaan kuvata harvennushakkuun vaiheet ja ladata ne palveluun. Muistiin tallentuu heti verekseltään tarkat tiedot siitä, kuinka monta ja mitä lajia puuta alueelle jäi, ja miten työvaiheet sujuivat.

”Tietoisuus oman metsän tarjoamista mahdollisuuksista sekä erilaisista hoito- ja hallintatoimenpiteistä lisääntyy, kun pääsee aina tietoihin kiinni ja tietoja voi tarpeen mukaan päivittää. Kun tieto ja osaaminen karttuvat, myös metsät ja samalla koko metsätoimiala voivat paremmin ja kehittyvät.”

”Yhteisöllisyys, avoimuus sekä luotettavan, standardisoidun tiedon saavutettavuus tekee metsistä vähemmän pelottavia ja helpommin lähestyttäviä.”

Karttunen pitää toisinaan Mikkelin kansalaisopistolla kursseja metsänomistamisesta, ja hän uskoo digitaalisuuden edistävän erityisesti nuorempien sukupolvien kiinnostusta metsänhoitoon ja metsäomistukseen.

”Wuudis tekee metsäasioista konkreettisia innostavasti ja nykyaikaisesti.”

Wuudis on osa big data-tietolähteitä yhdistävää DataBio-hanketta. Parhaillaan sovellukseen integroidaan drone- ja satelliittidatan käyttöä puukohtaisessa monitoroinnissa.

Digityökaluilla metsän valtiaaksi

Woodis-palvelun on kehittänyt MHG Systems Oy, ja yrityksen toimitusjohtaja Seppo Huurinainen sanoo tavoitteeksi saada metsänomistajat vaalimaan ja hyödyntämään metsävarallisuuttaan tietoisemmin ja itsenäisesti.

”Silloin hänestä tulee oman metsänsä kuningas tai kuningatar.”

”Metsäala on konservatiivistä bisnestä, joka toimii yhä liikaa paperimuodossa digitaalisten ratkaisujen sijaan. Ihmisillä ei ole myöskään riittävästi ymmärrystä metsävarallisuutensa oikeasta arvosta. Jo puolet Euroopan metsänomistajista ovat kaupunkilaisia, jotka saavat metsää perinnöksi”, Huurinainen sanoo.

Wuudis yhdistää erilaista tietotaitoa ja ottaa huomioon myös metsätoimijoiden erilaiset lähtökohdat. Olipa kyseessä metsien keskellä varttunut konkari, pienyrittäjä, metsän perinyt aloittelija tai metsäteollisuuden jättiläinen, jokainen voi käyttää palvelua tarpeidensa mukaan. Wuudiksen ominaisuuksia ovat muun muassa havaintojen raportointi suoraan maastosta, metsätilalla suunnistaminen, omavalvonta, tuhojen raportointi ja rahoitushakemusten laatiminen ja lähettäminen.

”Wuudiksen käyttäjä saa luotettavaa tietoa puuston määrän, laadun ja kasvukunnon lisäksi puuston terveydentilasta.”

Yksi Wuudiksen monista tavoitteista on erilaisten metsätoimijoiden ekosysteemi.

”Yhteisöllisyys, avoimuus sekä luotettavan, standardisoidun tiedon saavutettavuus tekee metsistä vähemmän pelottavia ja helpommin lähestyttäviä. Näin myös kaupunkilaismetsänomistajan kynnys tutustua metsiinsä madaltuu”, Huurinainen sanoo.

Hänen mukaansa metsien tulevaisuus kehittyy yhä digitaalisempaan ja teknisempään suuntaan.

”Wuudis tähtää satelliittien, drone-kameroiden sekä metsien laserkuvauksen kehittämiseen ja hyödyntämiseen metsien hoidossa. Siihen suuntaan maailma on menossa, emmekä aio jäädä kyydistä.”

Tuomariston perustelut

Wuudis luo uudenlaisen yhteisön, jossa ihmiset hyötyvät toistensa taidoista. Palvelu vastaa todelliseen tarpeeseen, sillä Suomi on täynnä metsänomistajia, joilla on hyvin erilaisia kykyjä hoitaa metsäomaisuuttaan. Tästä teknologiasta hyötyvät sekä yksittäiset metsänomistajat, metsäyhtiöt ja samalla koko kansantalous.

Sulje
Lue lisää Äänestä

Mikä digitaalinen teko?

Vuoden digitaalisin teko -kilpailussa etsitään merkittäviä digitaalisia ratkaisuja, jotka ovat positiivisesti vaikuttaneet yrityksen tai organisaation toimintaan. Vuoden digitaalisin teko voi olla pieni tai suuri toteutettu asia ja se voi liittyä seuraaviin aihealueisiin:

Käyttäjäkokemus

Työntekijöiden tai oppilaiden odotusten ylittäminen digitaalisessa työpaikassa, yhteistyön ja tiimityön mahdollistaja, työnantajamielikuvan parantuminen.

Työ- tai opiskeluympäristö

Työ- tai opiskeluympäristön älykkyyden lisääminen, Al- ja IOT-ratkaisut, virtuaalitodellisuus ja sen hyödyt. Analytiikka, mittaaminen ja optimointi.

Tuottavuus

Nykyaikaisen verkon ja tietoturvan hyödyt, pilvi- ja konesaliratkaisut, jatkuvat palvelut ja asiantuntijapalvelut.

Asiakaskokemus

Asiakaskokemuksen parantaminen digitalisaation avulla, teknologia-alusta ja IT-infra asiakaskokemuksen tukena ja datan hyödyntäminen asiakaskokemuksen tehostamisessa.

Digitaalisuuden hyödyt

Ympäristöystävällinen työpaikka, digitalisaatiota tukeva työkulttuuri, osaamisen ja yhteistyön johtaminen.

Tuomaristo etsii oivaltavia ratkaisuja

Vuoden digitaalisin teko 2018 -kilpailun tuomaristossa istuu kuusi tunnettua suomalaista digitalisaation asiantuntijaa, jotka odottavat kisasta tiukkaa taistelua. Tuomariston tehtävänä on arvioida, kuinka merkittävästi ratkaisu on onnistunut muuttamaan joko yrityksen liiketoimintaa tai asiakkaan kokemaa palvelua. Lue millaisia ratkaisuja tuomaristo arvostaa ja millainen on heidän mielestään onnistunut digitaalinen ratkaisu.

Juha Sihvonen

Managing Director, Atea Finland Oy

Mikko Torikka

Päätoimittaja, Alma Talent, Tivi, Mikrobitti

Ville Tolvanen

CEO, Digitalist Group

Mervi Airaksinen

General Manager, Cisco

Katri-Leena Launis

Digi-johtaja, Kela

Jussi Tolvanen

Director, One Commercial Partner and Small, Medium & Corporate Customers, Microsoft Finland

Atea perceived better if you update your browser. Here you will find a new version of Internet Explorer